Järjestöt maakunnallisen elinvoiman vahvistajina

Suomessa on ainutlaatuinen, vahva ja laaja järjestökenttä, joka ei ole syntynyt sattumalta vaan yhdessä johdonmukaisesti rakentaen.  Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tehtävänä on vahvistaa kohderyhmiensä hyvinvointia, tarjota osallisuuden mahdollisuuksia sekä tehdä yhteiskunnallista vaikuttamistyötä. Monenlaisten osallistumismahdollisuuksien lisäksi järjestöt vahvistavat yhteenkuuluvuuden ja merkityksellisyyden kokemuksia. Nyt tämä rooli on uhattuna tuntuvien leikkausten myötä, jossa hallitus on leikkaamassa kolmanneksen (130 milj.) sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan myönnettävistä valtionavustuksia. Olemme huolissamme erityisesti paikallisen ja alueellisen järjestötoiminnan tulevaisuudesta, sillä teemme työtä suoraan apua ja tukea tarvitsevien ihmisten kanssa. Kansalaisjärjestöjen kautta kaikuu myös monen hiljaisen ääni yhteiskunnassamme. Tätä meillä ei ole varaa menettää.

Kansalaisjärjestöjen avustusleikkaukset eivät ole säästöjä. Ne ovat leikkauksia ennaltaehkäisyyn, arjen turvallisuuteen, vapaaehtoistoimintaan ja osallisuuteen. Huolestuttavinta on se, että järjestöjen toimintaan kohdistuvat leikkaukset osuvat niihin samoihin ihmisryhmiin, joihin hallituksen tekemät muutkin leikkaukset iskevät. Tämä on paitsi inhimillisesti myös yhteiskunnallisesti todella kallista. Leikkaukset lisäävät pahoinvointia, yksinäisyyttä ja levottomuutta, eli kuormittavat julkista palvelujärjestelmää niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. 

Paikallisella ja alueellisella tasolla järjestötoimintaa toteutetaan pitkälti vapaaehtoisvoimin. Dosentti Jukka Hoffrénin Vapaaehtoistyön arvo -selvityksessä vuodelta 2023 vapaaehtoistoiminnan rahalliseksi arvoksi laskettiin 3,2 miljardia euroa. Vapaaehtoistyöllä on vaikutuksensa myös yhteiskunnan kokonaishyvinvointiin, jonka arvioitiin Suomessa nouseen peräti 6,6 % vapaaehtoistoiminnan myötä. Järjestöjen vahvuus on kohtaamistyössä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) tuoreen katsauksen mukaan Pohjois-Suomen yhteistyöalueella järjestöjen toteuttamia kohtaamisia raportoitiin 0.99 asukasta kohden. 

Alueemme asukkaiden hyvinvoinnin ja osallisuuden toteutumiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ja Pohjois-Pohjanmaan kunnat jatkavat järjestöjen tukemista. Järjestöjen hyvinvointityö maakunnassa vähentää kustannustehokkaasti tarvetta korjaaviin palveluihin ja mahdollistaa myös paikallisen toiminnan, joka edistää kuntien elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä. On tärkeää muistaa, että vapaaehtoistyön lisäksi järjestöt ovat merkittäviä työnantajia omalla toiminta-alueellaan ja organisaatioissa työskentelee oman osaamisalansa asiantuntijoita.

Tulevilla leikkauksilla on vääjäämättä merkittäviä alueellisia vaikutuksia. Järjestöjen joutuessa supistamaan toimintaansa, kuka toimii kuntien ja hyvinvointialueiden kumppanina heidän lakisääteisessä tehtävässään edistää kuntalaisten hyvinvointia ja osallisuutta? Varmistetaan yhdessä, että järjestöjen pitkäjänteinen ja merkittävä työ jatkuu maakunnassamme myös tulevaisuudessa.

Anna Katajala, toiminnanjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry,  Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunnan jäsen

Raija Näppä, pääsihteeri, Nuorten Ystävät ry, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusasioiden neuvottelukunnan jäsen

Katja Suni, kehittämispäällikkö, ADHD-liitto ry